Innomentariumin FeniX on ollut mukana Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa opiskelevien opinnäytetyössä “Videot oppaana laiteosaamisen kehittämisessä”. Opiskelijoiden tavoitteena oli tuottaa laadukkaita ja selkeitä opetusvideoita, jotta mammografialaitteen käyttö olisi opiskelijalle turvallista ja helppoa. Toisen vuoden röntgenhoitajaopiskelijat antoivat palautetta videoiden visuaalisuudesta, oppimiskokemuksesta ja puutteista. Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan alta.
Marjaana Nokso, Päivi Tulisalo, Anneli Holmström, Anja Henner
Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelma
Videot oppaana laiteosaamisen kehittämisessä
Opetusvideoiden katsominen on tuttua opiskelijoille, ja niitä pidetään yhtä tehokkaana välineenä kuin opetusta kasvotusten. Röntgenhoitajaopiskelijan haasteena on saada mammografiatutkimuksen osaaminen muiden modaaliteettien tasolle. Voisiko videon avulla saada oppimiskokemuksen lähelle näppituntumaa?
Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa mammografiaopetus on osaamisvaatimuksiltaan samankaltaista, mutta erona on harjoittelun määrä. Eurooppalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että käytäntöön siirtyminen on opiskelijoille hankalaa, koska rinnan asettelua ei harjoitella simulaatiotilanteina. Rinnan huolellinen asettelu vähentää artefaktia kuvassa sekä lisää kuvan erottelukykyä eli kontrastia, kun taas onnistunut vuorovaikutus potilaan kanssa saa potilaan tuntemaan olonsa mukavaksi ja vähentää kivun kokemista. Vuorovaikutuksen oppiminen potilaan kanssa olisi tärkeää jo opiskeluvaiheessa.
Mammografiatutkimuksessa tavoitellaan täydellistä kuvaa. Onnistunut rinnan asettelu ja riittävä kompressio saavat aikaan diagnostisen kuvan, jossa toteutuvat hyvän kuvan kriteerit. Potilasta aseteltaessa pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota rintojen koon sijaan potilaan koko kehoon. Asettelussa mammografialaitteen korkeutta muutetaan etukuvassa (CC) potilaan mukaan ja viistosuunnassa (MLO) laite kallistuu potilaan pektoraalislihaksen suuntaisesti. Väärin säädetty laite aiheuttaa epämukavuutta ja kipua potilaalle. Rinnan kompressio ja lihasjännityksestä aiheutuvat niska- ja selkäkivut ovat yleiset kivun aiheuttajat mammografiatutkimuksessa.
Mammografiaosaamiseen vaikuttaminen videon avulla
Mammografiaopetuksessa mammografialaitteen toimintojen havainnollistamiseen ja esittelyyn voidaan käyttää videoita. Videot ovat tehokkaita ja mukautuvia välineitä oppimisen kannalta. Niiden katselu ei ole riippuvainen ajasta tai paikasta, joten laitteen käyttöä voi opiskella itselleen sopivalla hetkellä. Videon voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa. Opiskelijoiden mielestä videot ovat tehokkaita välineitä oppimisen kannalta ja yhtä informatiivisia kuin opetus kasvotusten. Opettajat eivät kuitenkaan halua, että videot korvaisivat henkilökohtaisen kontaktin opettajan ja opiskelijan välillä.
Videoidemme tekoprosessia käsikirjoittamisesta editoimiseen ohjasivat tutkimustulokset siitä, millainen opetusvideo lisää parhaiten motivaatiota. Esimerkiksi selostuksissa käytettiin helppoa ja sujuvaa kieltä innostuneesti ja videon kokonaiskesto pidettiin lyhyenä. Kesto pysyi lyhyenä editoimalla yksi laitetoiminto yhteen videoon. Jokaiseen videoon viittaavat hyperlinkit sijoitettiin mammografialaitteen läheisyyteen QR-koodimuodossa, jotta haluamaansa toimintaa pääsisi katsomaan käytön hetkellä puhelimella. Kuka haluaisi eksponoinnin hetkellä katsoa vinkkejä laitteen käynnistyksestä ja kulman säädöstä?
Videoista oppimalla opiskelijan itseohjautuvuus kehittyy. Koulutuksen aikana opittu laitteen käyttö edistää sen toimintojen ymmärtämistä ja myötävaikuttaa tutkimuksen suorittamiseen käytännössä. Voimmekin verrata videoidemme katsomista röntgenhoitajakoulutuksen yhteydessä laitteen käyttökoulutukseen. Olennainen osa röntgenhoitajan perehdytystä uuteen laitteeseen on käyttökoulutus, jonka antaa laitetoimittaja. Käyttökoulutus sisältää laitteen optimaalisen ja säteilyturvallisen käytön. Taitotiedon kartuttaminen siis parantaa säteilytoiminnan turvallisuuskulttuuria. Hyvän turvallisuuskulttuurin noudattamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen osallistuu jokainen säteilynkäyttäjä.
Palaute oppimiskokemuksesta
Tavoitteenamme oli tuottaa laadukkaita ja selkeitä opetusvideoita, jotta mammografialaitteen käyttö olisi opiskelijalle turvallista ja helppoa. Toisen vuoden röntgenhoitajaopiskelijat antoivat palautetta videoiden visuaalisuudesta, oppimiskokemuksesta ja puutteista.
Palautteen perusteella saavutimme videoille määritetyt laatukriteerit kiitettävästi. Halusimme tehdä videoille visuaalisesti selkeän ulkoasun ja tietoiskumaisen sisällön, jossa asia on jaettu sopivan pituisiin osioihin. Opiskelijoiden palaute osoitti, että ulkoasu miellettiin siistiksi. Heidän mielestään videot olivat myös tarpeeksi lyhyitä, selkeitä ja informatiivisia. Yksi tärkeimmistä videoiden laatukriteereistä oli käyttäjätyytyväisyys. Moni kertoikin, että videot auttavat heitä käyttämään mammografialaitetta oikein ja samalla ne tukevat laitteen toimintojen opettelemista.
“Videot olivat selkeitä ja varmasti kaikki oleellinen oli otettu huomioon. Videoiden avulla osaa ongelmitta käynnistää laitteen ja käyttää laitteen eri toimintoja. Turvallisuus oli otettu huomioon, esim. hätäpainike.”
“Mielestäni videoilla selitetään kattavasti mammografialaitteen käyttövalmiuteen saattaminen sekä kerrotaan eri painikkeiden ja kytkimien käyttötarkoitus. Pelkän katsomisen perusteella vaikuttaa siltä, että videoiden avulla voi onnistuneesti käynnistää laitteen, kokeilla erilaisia säätöjä ja eksponoida sekä käyttää potilastietokanta- / kuvanlukuohjelmaa.”
Kritiikki kohdistui pääosin äänenvoimakkuuteen, joka oli helposti muokattavissa jälkikäteen. Tulosten perusteella päättelimme, että röntgenhoitajaopiskelijoiden mammografiataidot vahvistuivat jo röntgenhoitajakoulutuksen alkuvaiheessa.
Saimme opiskelijoilta palautetta, että videoissamme voisi näkyä koko mammografiatutkimus alusta loppuun ja mammografiaopetustutkimuksissa havaittiin puute opetuksessa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Näiden huomioiden perusteella olisi tarvetta videolle, jossa mammografiatutkimus olisi kuvattuna vuorovaikutuksen kannalta. Voisivatko opiskelijat itse tehdä videoita oppitunnille pohtien, miten kohdata potilas mammografiatutkimuksessa? Videon kuvaaminen toimisi näin keinona tiedon hankkimiseen, asioiden oivaltamiseen ja esittämiseen.
Lähteet:
Ailio, J. 2015. Vähän parempi video: opas laadukkaan videon suunnitteluun ja toteutukseen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.11.2018, http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165831.pdf.
Balaman, F. & Bolat, Y. 2018. Student and Teacher Opinions on Monitorability of Educational Videos. Journal of Educational Issues 4 (1). Viitattu 10.1.2019, https://doi.org/10.5296/jei.v4i1.13273.
Berg, M. 2013. Mammografian kuvausopas. Helsinki: Suomen röntgenhoitajaliitto: Suomen radiologiyhdistys.
FDA. 2018. Compression: Another Critical Factor in Image Quality. Viitattu 18.9.2019, https://www.fda.gov/radiation-emitting-products/mqsa-insights/compression-another-critical-factor-image-quality.
Van Goethem, M., Mortelmans, D., Bruyninckx, E., Verslegers, I., Biltjes, I., van Hove, E. & De Schepper, A. 2003. Influence of the radiographer on the pain felt during mammography. European Radiology 13 (10). Viitattu 22.8.2019, http://doi.org/10.1007/s00330-002-1686-6.
Guo, P., Kim J. & Rubin R. 2014. How Video Production Affects Student Engagement: An Empirical Study of MOOC Videos. Viitattu 11.6.2019, http://doi.org/10.1145/2556325.2566239.
Kivelä, E. 2012. Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Turku.
Miner, S. & Stefaniak, J. 2018. Learning via Video in Higher Education: An Exploration of Instructor and Student Perceptions. Journal of University Teaching & Learning Practice 15 (2). Viitattu 10.1.2019, https://ro.uow.edu.au/jutlp/vol15/iss2/2.
Myllymäki, M. 2018. Development and Evaluation Study of a Video-Based Blended Education Model. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Informaatiotekniikan laitos. Jyväskylä. Viitattu 11.6.2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7496-1.
Pirnes T. 2018. Opetusvideoiden käyttäminen ammatillisessa koulutuksessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 12.6.2019, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57812.
Popli, M.B., Teotia R., Narang, M., Krishna, H. 2014. Breast Positioning during Mammography: Mistakes to be Avoided. Breast Cancer: Basic and Clinical Research. 8. Viitattu 24.6.2019, https://doi.org/10.4137/BCBCR.S17617.
Riihonen K. 2018. Videon innovatiivista sulauttamista opetukseen. Pro gradu -tutkielma. Informaatioteknologian ja kasvatustieteen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Viitattu 11.6.2019, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58675.
Sá dos Reis, C., Strøm, B., Richli-Meystre, N., Pires Jorge, J.A., Henner, A., Kukkes, T. & Metsälä, E. 2018. Characterization of breast imaging education and insights from students, radiographers and teaching staff about its strengths, difficulties and needs. Radiography 25 (1). Viitattu 11.6.2019, http://doi.org/10.1016/j.radi.2018.07.001.
STUK 2012. Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa. Viitattu 13.9.2019, https://www.stuklex.fi/fi/ohje/ST1-7.
Säteilylaki 9.11.2018/859.
Tikka P. 2016. Mammografiaopetuksen toteutus röntgenhoitajakoulutuksessa Suomen ammattikorkeakouluissa (Opetussuunnitelmat 2015 – 2016). Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Törmänen, M. 2018. Laadukkaan videoaineiston tuottaminen verkkokurssille. Teoksessa M. Drake, T. Lehto, S. Sintonen & P. Aarreniemi-Jokipelto (toim.) Verkkokurssit ketterästi AgileAMK-mallilla. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.1.2019, http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/112-Verkkokurssit-ketterasti-AgileAMK-mallilla.pdf. Villines, Z. 2019. What to expect during a mammogram. Viitattu 18.9.2019, https://www.medicalnewstoday.com/articles/316687.php